Turhat hevoset? Ex-ravurit?
Niin. Ajattelin kirjoittaa nyt myös tästä postausta, sillä jatkuvasti saan kuulla siitä miten minun olisi kannattanut ostaa puoliverinen jonka kanssa pääsen kehittymään, jonka kanssa voisin hypätä, laukata, jne. jne. jne. Ajattelin nyt kertoa hiukan siitä, mitä useimmat lämppärin omistajat ajattelevat. Haluan kuitenkin vielä sanoa ennenkuin aloitan, ettei tämä ole minkään rodun väheksyntää eikä kenenkään mollaamista, mutta siis tämähän on van kantaa ottava teksti, ei niinkään arvioiva teksti.
Eli lämminverisiä ravihevosia kaupataan Tori.fi, Hevostalli.net yms. aivan älyttömästi. Tähän on toki syynsä. Lämminveristen hevosten arvostus on Suomessa niin matalalla, että niistä ei juuri kukaan enää halua tehdä harrasteratsuja, ehkä osittain siksi että se on pitkä ja vaativa projekti ja ajatellaan että ratsastamalla ratsu sukuisilla hevosilla voisi kehittyä. Toki niinkin, mutta myös lämminveristen kanssa voi kehittyä. Kehitys on vain erilaista. Raviuran ne joutuvat lopettamaan 12 vuoden iässä, jonka jälkeen ne menevät usein huonoihin koteihin pikkutyttöjen leluiksi, kiertoon tai teuraaksi. Sen ei välttämättä tarvitse mennä niin.
Lämminverisestä voi oikealla kouluttamisella saada oivan ratsun harrasteluun, ja pieneen kisailuun. Niille voi opettaa samoja asioita, joita opetetaan ratsuhevosille jo varsasta lähtien. Esimerkiksi hyppääminen, peräänanto, pohje-ja istunta-avut ja puolipidätteet ovat opetettavissa, ja johdattelemalla tekemään oikein voi hevosestaan saada hienon rodusta riippumatta. Hevosen rakenne vaikuttaa toki aina, mutta oppimiseen se ei vaikuta. Jokainen hevonen voi oppia, jos niillä on halua itsellään siihen. Se ei taas ole rotukohtaista se oppimisen halu, vaan se riippuu siitä miten hevosta on koulutettu ja käsitelty.
Lämminveriset ovat kauniita hevosia, jotka vain usein mielletään rumiksi koska moni ihminen on sitä mieltä, usein kaulan ohuuden ja siihen kaulaan verrattuna suuren pään vuoksi. En siis tietenkään arvostele ketään, sillä aina on melkeinpä joku rotu josta joku ei ulkomuodossa oikein välitä. Siinä ei ole mitään väärää. Joskus kuitenkin kannattaa kokeilla useampia yksilöitä ja katsella, sillä jokaisella rodulla on yleensä ne kauneimmat yksilönsä.
Ravihevosen ura voi tyssätä terveyssyyhyn, vauhdin puutteeseen, hevosen haluamattomuuteen ja moniin muihin syihin. Niitä on turha kaikkia luetella sillä niitä on paljon. Kuitenkin sen jälkeen käy juuri tämä perinteinen että hevonen lähtee muutamalla sadalla siitokseen, ratsuksi tai seurahevoseksi. usein ne lähtevät teuraaksi, joskus siitokseen ja joskus koteihin jossa niiden käsittelystä ei juurikaan ymmärretä. Usein puuttuu se tieto, että hevonen on ravisukuinen ja omaa suuren kilpailuvietin jota pitää käsitellä oikealla tavalla. En siis tarkoita, ettei kukaan voisi ottaa ex-ravuria, mutta kannattaa tutkia ja miettiä, mitä on tekemässä. Se on kuitenkin entinen kilpahevonen, ja kilpasukuinen. Sen rakenne ja tarpeet ovat erilaiset kuin ratsusukuisilla hevosilla.
Usein saa kuulla myös, että starttikuntoiset ravurit ovat laihoja ja huonovointisia. Tosiasia on kuitenkin se, että ne ovat hyvässä kunnossa, ja todella sirorakenteisia. Niitä hoidetaan todella hyvin ja ovat hyvällä ruokinnalla, mutta ravurit ovat rakenteeltaan erilaisia, ja kylkiluut näkyvät helposti kun hevosella on lihasta eikä yrimääräistä lihaa päällä. On toki ravureita, jotka ovat oikeasti huonossa kunnossa, mutta silloin hevonen on eri näköinen. Siro hevonen on tunnistetttavissa kyllä, mutta nälkiintynyt hevonen näyttää aivan erilaiselta.
En nyt kuitenkaan jankuta vain mitä huonoa niille tapahtuu. Myös hyviä koteja on monille saatu, ja siitä olen aivan tavattoman onnellinen. Muutamia blogeja luen, joissa lämminveriset ovat osana ja pakko sanoa että ihanaa että ne ovat saaneet niin hyvän kodin. Niiden kanssa harrastetaan, kilpaillaan ja kärrytellään, monimuotoista liikuntaa oikeissa käsissä ja monilla on valmentaja tai opettaja apuna. Mahtava juttu. Lämminveriset ovat hyviä harrasteratsuja, sillä niillä on yleensä mielenkiintoa ja iloa oppia uutta.
Monesti kuulee myös sitä, että ne juoksevat tai kuolevat. niin se valitettavasti usein menee, mutta sen ei tarvitsisi mennä niin, ja niinkuin aiemmin se sen sanoinkin. Toki jos tähtää korkealle olympia tasolle tai muihin vastaaviin suuriin kilpailuihin, niin ei ehkä lämminverinen ole se oikea vaihtoehto. kuitenkin jos tähtää hyvään perusratstukseen ja hyvään luottamus suhteeseen hevosen kanssa ilman kilpailupaineita, niin silloin lämminverinen voisi olla oikea vaihtoehto. Mutta jos taas pienet kisat kiinnostaa, niin silloin kumpi tahansa sopisi. Se on vain omasta päätöksestä silloin kiinni. käyttökohteita kun miettii, niin aika äkkiä löytää itselleen sopivan harrastekaverin.
Yksi asia on vielä se, että kaikista ravureista ei tule rastuja. Jotkut hevoset eivät ole vain innostuneet ratsastuksesta, eivätkä tykkää siitä. On myös lämminverisiä jotka eivät tykkää ajamisesta. Useasti myöskin kysytään, "Miksi sä ostat lämpösen? Eiks sulla ole varaa hyvään hevoseen?". Kyse ei yleensä ole siitä rahasta, vaan siitä että millaista kaveria etsii. Jos haluaa projektin, jota viedä eteenpäin muttei kuitenkaan halua varsaa, joka vaatii taas oman asteisensa koulutuksen niin se voi esimerkiksi olla syy lämminverisen ostamiseen. Tai kenties jos on liikuttanut aiemmin lämminveristä, joka on sitten tullut myyntiin? Rahakin voi olla toki siinä syynä, mutta yksinkertaisesti halpahan tuo hinta on, ja jos etsii harrastekaveria niin ei tarvitse 10 000e hevosta, tai jos haluaa käydä pienissä kisoissa, niin siihenkään ei miljoonan hevosia tarvita. Kuitenkin on ymmärrettävää sekin, että jotkut haluavat tähdätä korkeammalle. Silloin lämminverinen ei ehkä ole oikea vaihtoehto. Silloin se hevonen on luultavasti ratsupuolelta, joka on suuniteltu siihen hommaan. Kuitenkin kehittymisen kannalta se on se ja sama asia. Siinä vain kehitytään hiukan eri tavalla, niinkuin aiemmin mainitsinkin.
Laukkaa on yllättävän helppo opettaa, kunhan malttaa olla kärsivällinen. Ylempi kuva on lämminverisestä, josta minulle sanottiin ettei se laukkaa. Yllättävän nopeasti nousi laukka kuitenkin kun kaarteessa vähän horjutti tasapainoa ja antoi eteenpäin vievänä apuna laukka pohkeen. Laukkaamaan saa hevosen helposti, mutta sen työstäminen on sitten jo haastavampaa, mutta pitkällä aika välillä se palkitsee.
Ehkä en nyt jaarittele enempää. Tässä pieni video kooste vielä, ja sen ei ole tarkoitus loukata ketään puoliveristen omistajia tai muita. En ole siinä matkinut ketään, ja info kannattaa videosta lukea. Ideana on vain nostaa tuota rotua ylemmäksi, että useammille hevosille tulisi mukavampi loppu.
Mitä mieltä sinä olet lämminverisistä?
- Rosa
Eli lämminverisiä ravihevosia kaupataan Tori.fi, Hevostalli.net yms. aivan älyttömästi. Tähän on toki syynsä. Lämminveristen hevosten arvostus on Suomessa niin matalalla, että niistä ei juuri kukaan enää halua tehdä harrasteratsuja, ehkä osittain siksi että se on pitkä ja vaativa projekti ja ajatellaan että ratsastamalla ratsu sukuisilla hevosilla voisi kehittyä. Toki niinkin, mutta myös lämminveristen kanssa voi kehittyä. Kehitys on vain erilaista. Raviuran ne joutuvat lopettamaan 12 vuoden iässä, jonka jälkeen ne menevät usein huonoihin koteihin pikkutyttöjen leluiksi, kiertoon tai teuraaksi. Sen ei välttämättä tarvitse mennä niin.
Lämminverisestä voi oikealla kouluttamisella saada oivan ratsun harrasteluun, ja pieneen kisailuun. Niille voi opettaa samoja asioita, joita opetetaan ratsuhevosille jo varsasta lähtien. Esimerkiksi hyppääminen, peräänanto, pohje-ja istunta-avut ja puolipidätteet ovat opetettavissa, ja johdattelemalla tekemään oikein voi hevosestaan saada hienon rodusta riippumatta. Hevosen rakenne vaikuttaa toki aina, mutta oppimiseen se ei vaikuta. Jokainen hevonen voi oppia, jos niillä on halua itsellään siihen. Se ei taas ole rotukohtaista se oppimisen halu, vaan se riippuu siitä miten hevosta on koulutettu ja käsitelty.
 |
Ravihevosen ura voi tyssätä terveyssyyhyn, vauhdin puutteeseen, hevosen haluamattomuuteen ja moniin muihin syihin. Niitä on turha kaikkia luetella sillä niitä on paljon. Kuitenkin sen jälkeen käy juuri tämä perinteinen että hevonen lähtee muutamalla sadalla siitokseen, ratsuksi tai seurahevoseksi. usein ne lähtevät teuraaksi, joskus siitokseen ja joskus koteihin jossa niiden käsittelystä ei juurikaan ymmärretä. Usein puuttuu se tieto, että hevonen on ravisukuinen ja omaa suuren kilpailuvietin jota pitää käsitellä oikealla tavalla. En siis tarkoita, ettei kukaan voisi ottaa ex-ravuria, mutta kannattaa tutkia ja miettiä, mitä on tekemässä. Se on kuitenkin entinen kilpahevonen, ja kilpasukuinen. Sen rakenne ja tarpeet ovat erilaiset kuin ratsusukuisilla hevosilla.
Usein saa kuulla myös, että starttikuntoiset ravurit ovat laihoja ja huonovointisia. Tosiasia on kuitenkin se, että ne ovat hyvässä kunnossa, ja todella sirorakenteisia. Niitä hoidetaan todella hyvin ja ovat hyvällä ruokinnalla, mutta ravurit ovat rakenteeltaan erilaisia, ja kylkiluut näkyvät helposti kun hevosella on lihasta eikä yrimääräistä lihaa päällä. On toki ravureita, jotka ovat oikeasti huonossa kunnossa, mutta silloin hevonen on eri näköinen. Siro hevonen on tunnistetttavissa kyllä, mutta nälkiintynyt hevonen näyttää aivan erilaiselta.
En nyt kuitenkaan jankuta vain mitä huonoa niille tapahtuu. Myös hyviä koteja on monille saatu, ja siitä olen aivan tavattoman onnellinen. Muutamia blogeja luen, joissa lämminveriset ovat osana ja pakko sanoa että ihanaa että ne ovat saaneet niin hyvän kodin. Niiden kanssa harrastetaan, kilpaillaan ja kärrytellään, monimuotoista liikuntaa oikeissa käsissä ja monilla on valmentaja tai opettaja apuna. Mahtava juttu. Lämminveriset ovat hyviä harrasteratsuja, sillä niillä on yleensä mielenkiintoa ja iloa oppia uutta.
Monesti kuulee myös sitä, että ne juoksevat tai kuolevat. niin se valitettavasti usein menee, mutta sen ei tarvitsisi mennä niin, ja niinkuin aiemmin se sen sanoinkin. Toki jos tähtää korkealle olympia tasolle tai muihin vastaaviin suuriin kilpailuihin, niin ei ehkä lämminverinen ole se oikea vaihtoehto. kuitenkin jos tähtää hyvään perusratstukseen ja hyvään luottamus suhteeseen hevosen kanssa ilman kilpailupaineita, niin silloin lämminverinen voisi olla oikea vaihtoehto. Mutta jos taas pienet kisat kiinnostaa, niin silloin kumpi tahansa sopisi. Se on vain omasta päätöksestä silloin kiinni. käyttökohteita kun miettii, niin aika äkkiä löytää itselleen sopivan harrastekaverin.
Yksi asia on vielä se, että kaikista ravureista ei tule rastuja. Jotkut hevoset eivät ole vain innostuneet ratsastuksesta, eivätkä tykkää siitä. On myös lämminverisiä jotka eivät tykkää ajamisesta. Useasti myöskin kysytään, "Miksi sä ostat lämpösen? Eiks sulla ole varaa hyvään hevoseen?". Kyse ei yleensä ole siitä rahasta, vaan siitä että millaista kaveria etsii. Jos haluaa projektin, jota viedä eteenpäin muttei kuitenkaan halua varsaa, joka vaatii taas oman asteisensa koulutuksen niin se voi esimerkiksi olla syy lämminverisen ostamiseen. Tai kenties jos on liikuttanut aiemmin lämminveristä, joka on sitten tullut myyntiin? Rahakin voi olla toki siinä syynä, mutta yksinkertaisesti halpahan tuo hinta on, ja jos etsii harrastekaveria niin ei tarvitse 10 000e hevosta, tai jos haluaa käydä pienissä kisoissa, niin siihenkään ei miljoonan hevosia tarvita. Kuitenkin on ymmärrettävää sekin, että jotkut haluavat tähdätä korkeammalle. Silloin lämminverinen ei ehkä ole oikea vaihtoehto. Silloin se hevonen on luultavasti ratsupuolelta, joka on suuniteltu siihen hommaan. Kuitenkin kehittymisen kannalta se on se ja sama asia. Siinä vain kehitytään hiukan eri tavalla, niinkuin aiemmin mainitsinkin.
Laukkaa on yllättävän helppo opettaa, kunhan malttaa olla kärsivällinen. Ylempi kuva on lämminverisestä, josta minulle sanottiin ettei se laukkaa. Yllättävän nopeasti nousi laukka kuitenkin kun kaarteessa vähän horjutti tasapainoa ja antoi eteenpäin vievänä apuna laukka pohkeen. Laukkaamaan saa hevosen helposti, mutta sen työstäminen on sitten jo haastavampaa, mutta pitkällä aika välillä se palkitsee.
Ehkä en nyt jaarittele enempää. Tässä pieni video kooste vielä, ja sen ei ole tarkoitus loukata ketään puoliveristen omistajia tai muita. En ole siinä matkinut ketään, ja info kannattaa videosta lukea. Ideana on vain nostaa tuota rotua ylemmäksi, että useammille hevosille tulisi mukavampi loppu.
Mitä mieltä sinä olet lämminverisistä?
- Rosa
Lämminverinen on yksi omista suosikkiroduistani ♥ Niiden kanssa ei kyllä työ lopu kesken, mutta lopputulos on palkitseva ♥♥
VastaaPoistaSe on totta! Varsinkin jos haluaa hevosesta omanlaisensa. :)
Poista