Kompanjan alikersantti Niko

Huhhuh... Tiedätekö sen tunteen kun hevoseen menee vain niin pirullisesti hermo? Koin tämän tunteen viimeki muutama päivä sitten kun Niko keulaisi oikein olan takaa talutuksessa ja iski kavion käteeni siinä rytäkässä aika lahjakkaasti.

Motivaatio ollut vähän aikaa kateissa, mutta nyt taas uusin mielin kohti tulevaa. Niko oli eilen oikein kiva ratsastaa. Tehtiin askellajit läpi ja sitten hiukan puomi juttuja. Tehtiin loppuun myös muutaman kerran laukkapuomeilla, siitä seuraavaksi ristikolla


Niko teki tehtävät hyvin ja innokkaasti. Niko lähti oikein vetämään esteelle, innostumisen merkkejä huomattavissa! Välillä tuli riemun  pukkia pikku ristikon jälkeenkin. Ravipuomeja ja sen jälkeen ristikkoa Niko ei oikein tajunnut, se olisi vain halunnut laukata ja mennä lujaa. Tehtiinkin sitten juuri laukkapuomeilla ja viimeisenä ristikko. Se sujui kyllä todella hyvin!

Vilma teki Danan kanssa samalla siinä jotain koulujuttujakin. Hyvin näytti menevän! Danalle Vilma oli taas uusi ihminen, joten Dana jännitti aika paljon, mutta todella hyviä pätkiä saivat aikaiseksi!


Tänään en tätä pidempää postausta nyt kirjoita, olisi tarkoitus täsä lähipäivinä kertoa hieman lisää tulevaisuuden suunnitelmista ja mitä nyt on näiden hevosten kanssa edessä!

Eläinlääkäri tarkisti molemmat, ja lähes puhtaan paperit molemmille. Danan oikeassa takajalassa, vuohisen sisäpuolella on oireeton liikaluu, joka pitäisi kuvauttaa varmuuden vuoki ettei luu ala kasvamaan jänteeseen. Nikon oikea lonkka nousee hieman korkeammalle kuin vasen, mutta puhdas liikkeessä, ei ole siis ontuva. Nikon pölyallergia on myös hyvällä mallilla, räkää keuhkoputkissa jotka lähtevät liikutuksella ja rasituksella.

- Rosa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ypäjän Hevosopito

Turhat hevoset? Ex-ravurit?

Ratsastus, mitä se on ?